Tuusulalainen Nailed Coil tarjoilee viiden biisin Embodiment Of Unconsciousness -demollaan perin jämäkän oloista materiaalia. Bändin edesottamukset kallistuvat vahvasti asennemetallin suuntaan, mutta materiaaliin on myös haalittu vaikutteita teknisestä death metalista.

Nailed Coil on onnistunut säveltämään tuotokselleen kohtalaisen valmiin kuulosta materiaalia, pienoisilla death metal -vaikutteilla bändi repii pesäeroa tyypillisiin demotason asennemetallikokoonpanoihin. Biisit eivät ole tempoiltaan pelkkää kaahailua, vaan bändi luottaa astetta hitaampaan, mutta sitäkin raskampaan soitantoon. Bändiläisten riffitaju ja kitkaton yhteensoitto kertoo omaa kieltään näiden kavereiden valtaisasta yhteensoittokokemuksesta.

Laulupuolella luotetaan perinteiseen örinätekniikkaan, vaikka demon päätösbiisissä tarjoillaan myös hieman Burton C. Bellin edesottamuksilta kuulostavia puhtaita lauluosuuksia, joita olisin mielelläni kuullut enemmänkin. Muutenkin demon päättävä hieman Fear Factory -henkinen Irreplaceable Soul nousee nerokkaan sävellyksensä ja erikoisien melodiaratkaisuidensa johdosta selvästi tuotoksen vaikuttavimmaksi biisiksi. Biisin synkän surumieliset melodiat tuovat uusia nyansseja materiaaliin, sillä pelkkä jyrääminen ja hieman kapea-alainen laulutekniikka saattaa etenkin pidemmällä julkaisulla alkaa jo hieman puuduttamaan.

Embodiment Of Unconsciousness:illa on omat tähtihetkensä, mutta levyn keskivaiheelle on eksynyt myös muutama hieman keskinkertaisempi sävellys. Nailed Coil ei vielä kuulosta täysin omaperäiseltä, sillä vaikutteita on havaittavissa ainakin Fear Factoryn, Pissing Razorsin ja Machine Headin suuntaan, mutta uskon että bändi löytää vielä tästä genrestä oman paikkansa.

Muutaman vuoden ikäinen Nailed Coil tuntuu ensi tahtien perusteella tyrmäävältä ryhmältä näinkin nuoreksi bändiksi. Death- ja asennemurjonta lyövät ankarasti päin taulua, mutta pian ryhmän heikkoudet valitettavasti alkavat paljastua. Biisimateriaali on perin hajanaista, joskin joitakin oivallisia riffipyräyksiä löytyy. Myös epätarkuus ja pienoinen soiton laiskuus kuitenkin vaivaavat. Bändin laulajan asenne ja esitys ovat sentään jotakuinkin kohdallaan, ja näine avuineen Nailed Coilista jää pelkkää soittoa parempi maku suuhun.

Finland’s own NAILED COIL strike back with their second demo effort Embodiment Of Unconsciousness. Heavy stuff the guys manufacture here, whereas the whole shebang sounds quite inhomogeneous, impressing more with a darksome atmosphere and yucky riffs than tight arrangements and coherent song structures.

Also in stylistic aspects it seems members still disagree. While the beginning (and hidden outro) of Embodiment Of Unconsciousness appears as a blend of crazy doomcore with some thrash riffs and industrial dashes, the guys start to thrash in old VoiVod-style on fourth track Bloodred Dream Falls, ending up significantly influenced by Fear Factory on last shot Irreplaceable Soul. Additionally the gents seem to have a soft-spot for Meshuggah-like breaks but not really able to set them well, while at least Death Signs is a nerving blackout. The rest of the songs is ok, but need to be polished.

Anyway, one can hear out in what direction these five young gents tend to and that they try hard to find their own originality. But to reach this high goal it will still take some time and pains.

However, NAILED COIL are surely not lacking of musical skills and it’s not that kind of music to perform perfectly overnight. In this respect I recommend: don’t give up hope, promising approaches are clearly to discover

Tuusulasta ponnistava Nailed Coil paiskoo menemään jonkinlaista teknisen deathin ja asennemetallin sekoitusta. Vuonna 2002 perustetun voimaryhmän toiselta demolta kuulee vaikutteita monesta eri suunnasta. Mieleen juolahtaa ensimmäisenä sellaisia nimiä kuin Fear Factory ja Meshuggah, mutta tarkkakorvainen kuulee keitoksesta myös pienoisia thrash-mausteita. Mainittakoon tässä yhteydessä myös Opeth-henkinen akustinen fiilistely Irreplaceable Soul- kappaleen lopussa.

Rönsyilevästä eri tyylilajien kirjosta voi löytää sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Jos kehitysalueita lähdetään kartoittamaan, vaikutteiden määrää voisi hivenen supistaa, sillä nykyisellään kokonaiskuvasta muodostuu hieman liian tilkkutäkkimäinen. Toisaalta, ehkäpä juuri tuosta tyylilajien ennakkoluulottomasta yhdistelystä voi muodostua tulevaisuudessa yksi bändin vahvuuksista, kunhan konseptia hieman kehitellään eteenpäin. Soittopuoli alkaa jo olla kaikin puolin hanskassa, rouheaa vokalisointia myöten. Rahkeita Nailed Coililla kyllä riittäisi vaikka mihin, nyt jäädään odottelemaan viimeistä niittiä.

Viisihenkinen Nailed Coil pieksee menemään teknisen death metallin voimin, joka suurimmaksi osaksi kiemurtelee liikoja kaahailematta. Kitaroinnissa on tiettyä ideaa ja kieroutta, mutta Idols-Nannan sanoin ei musiikki aivan puhkea täyteen kukkaansa;kokonaiskuva jää liian hajanaiseksi. Tämä parin vuoden ikäinen kokoonpano osaa kuitenkin soittaa paremmin kuin hyvin, joten kunhan skaala hieman kapenee, niin eiköhän pakettikin pysy sitten paremmin kasassa. Plussaa viimeisen kappaleen hämmentävästä, mutta toimivasta melodiatunnelmoinnista.

Hieman Fear Factoryn mieleen tuovaa asennemättöä soittava Nailed Coil on onnistunut tekemään varsin valmiin kuuloista tavaraa. Viiden biisin Embodiment Of Unconsciousness demo ei tuo juurikaan uutta asennemetallin genreen, mutta kierrättää vanhat ideat niin taitavasti, ettei asiasta jaksa sen enempää hermostua. Melodioita ei juurikaan esitellä, mutta toimivia riffejä ja katkonaisia rytmejä sitäkin enemmän. Viimeinen kappale, Irreplacable Soul, menee kertosäkeistössä liiankin läheltä Fear Factoryn Archetype levyn biisejä, mutta annettakoon moinen anteeksi. Pientä thrash-metal riffittelyäkin demolta löytyy, mutta pääpaino on mossaukseen erinomaisesti soveltuvassa rytmikkässä mätössä. Soundit ovat kunnossa, soitto kulkee ja kokonaisuus on onnistuineita sovituksia myöten hallussa. Tästä on hyvä jatkaa. Parhaita kotimaisia metallidemoja viime vuodelta!

When the guys of Nailed Coil contacted me first to have a review of their 2nd demo on Metalstorm, they said to me in the email that they was a band which plays Heavy Metal!!!”. I was waiting a new Iron Maiden of Angra, but it was not the case… The music of Nailed Coil is “heavy”, but we are more in the spirit of the first Machine Head, than in the spirit of a Dio. But that’s definitely not a problem, because this band is good and I’m sure that they could do something in the world of the Metal especially in the new scene of Thrash Metal.

“Embodiment Of Unconsciousness” remember me the two first albums of the famous Machine Head. Strong and very loud guitars riffs with some powerful and aggressive Thrash vocals really near of Death Metal, but with however (even if the drums are really powerful), a slow tempo. If you know this kind of music, I’m sure that you understand what I mean, there is a lot of anger in this music but unlike Grind or Death Metal, and even “classic” Thrash this is not a damned tempo which will give you this feeling, but the general dark ambiance of the songs. This persistent music is however not really easy of access, very dark and tortured I can’t say that the band tries to copy someone or tries to play commercial music, at the opposite, that’s even very hard to find a catchy chorus in all this album, only “Irreplaceable Soul” has one. Maybe the band could try to do something for that, I don’t say that they must add a pure commercial chorus on their songs, but that’s also good to have a chorus that you will remember for sure, but as I said at least we can’t say that this band plays a commercial music, and that’s something more than honourable for these Finnish guys.

For a demo honestly there are all the ingredients to do a good start and to catch a label, the production and the artwork are nice and this is the things that the labels want believe me…

The only problem for Nailed Coil will come when the time to catch their first fans will come. I have no doubts that all the alternative and Nu Metal fans, will love their music, but it will be a bit harder for the Metal Heads who only want something “classic”, but well don’t worry in general that’s always the quality of the music which has the last word…

This young Finnish combo did something nice really, I like to listen to this album, and I will encourage the band to contact some good labels in the spirit of Roadrunner Records [who is looking for new bands…], they could have a nice surprise…[don’t say to them that you play Heavy Metal by the way ;o) ] Anyway if you like bands in the spirit of the first Machine Head, this demo is a great surprise and I will ask you to check the website of the band for some more infos and samples.... A promising demo for a band with a real potential really…

Heti vähän triviaa alkuun: kuka tietää missä on Rusutjärvi? Niin, en ollut minäkään kuullut paikasta vaikka se sijaitsee jossain Tuusulassa. Sieltä kuitenkin tulee Nailed Coil, suomalaista modernia metallia vääntävä orkesteri. Nailed Coilin vaikutteet tuntuvat olevan monenmoiset ja niitä sekoitellaan surutta keskenään läpi viiden biisin kestävän demon/EP:n. Mittaa onkin äänitteelle kertynyt päälle 25 minuuttia, jossa on ehkä jopa hieman liikaa.

Paketti alkaa selvästi parhaalla biisillä, mikä edustaa hidasta ja raskasta vääntöä sekoitettuna Korn-vaikutteisiin ja vieläpä on hieman polyrytmiikka kikkailua heitetty mausteeksi. Tästä eteenpäin sitten harhaillaan vähän joka suunnassa välillä ollen enemmän melodisia ja välillä enemmän polyrytmisiä. Selvää linjaa ei oikein tunnu löytyvän ja melodisen ja nopeamman biisin jälkeen saattaa tulla Meshuggah-tyylistä nytkytystä rikkoen kokonaisuutta aika lailla. Vaikutteita sotketaan myös biisien sisällä ja siinä välillä onnistutaan ihan hyvin mutta kokonaisvaikutelma on joka tapauksessa sekava. Lätyllä on myös mittaa aika lailla ja tekeleen loppuakin on venytetty aika turhalla akustisella fiilistelyllä, puhumattakaan "bonuksesta", joka odottaa vikan biisin jälkeen. Soundit demolla ovat ihan hyvää demotasoa ja kaikesta saa kyllä hyvin selvää. Soittokin kulkee hyvin vaikka pari kertaa rummut vähän pykivätkin mutta tästä tietää ettei ProToolsilla ole varmaan pahemmin leikitty. Laulaja rääkyy tyyliin sopivasti ja tuo omalta osaltaan bändiin jämäkkyyttä hyvin huudetulla tulkinnallaan.

Embodiment of unconsciousness on hieman kokoon kursitun ja sekavan oloinen paketti, jossa on ehkä yritetty liikaa. Hyviä yksittäsiä riffejä ja juttuja on siellä täällä mutta kokonaisuutena niitä ei oikein ole saatu toimimaan. Bändin kannattaisi harkita aluksi koko homman yksinkertaistamista ja sitten lähteä ajan kuluttua ja kokemuksen kartuttua hakemaan persoonallisempaa ja monimuotoisempaa otetta tulkintaan.

Embodiment of Unconsciousness on Etelä-Uudellamaalla pääkallopaikkaansa pitävän Nailed Coilin tähän mennessä toinen demo. Levy sisältää jotain deathin, asennemetallin ja pörisevän basson sekoitusta.

Levystä tulee ajoittain mieleen System of a Down -tyylinen kiero häiriintyneisyys, ja levyn päättävän kappaleen vastapainottava fearfactorymainen tunnelma. Kappaleiden tempo ja osat vaihtelevat hyvinkin monta kertaa biisin aikana, ja Machine Head tulee joistakin junttauksista hyvin paljon mieleen. Levyltä kyllä saa poimittua hyviä kohtia sieltä täältä varsinkin kitaroiden puolelta. Vokaaliosuudet ovat suurimmalta osalta hyvin vihaisen kuuloisia, ja Mike Pattonin räkäisyys tulee ajoittain mieleen. Levyn päättävä Irreplaceable Souls on pieni poikkeus, kun laulaja laukoo hyvin Burton C Bellin tyylisesti maalailevia puhtaita. Miinuksena mainittakoon, ettei laulaja tunnu harrastavan järin selkeää artikulointia, jolloin sanoituksista ei jäänyt mitään päähän pyörimään.

EoU on muuten hyvää tavaraa, mutta miinusta tulee lauluista ja bassosta. Bändi nähtävästi tykkää tuosta pörisevästä bassosta, sillä sitä oli havaittavassa bändin nettisivuilta saatavan aiemman demon Rise from the Dead kappaleessakin, mutta uudella demolla pörinää ja suhinaa on vieläkin enemmän.